Murteella, Stadissa tsyrkassa!

Erkki Matson ja Jussi Raittinen 10.10.2006. Kuva copy©Markku Poutanen

Gamlat kundit ja friidut oli kokoontunut kuuntelemaan Slangiksi "yläkerran-Bossin sanaa". Kati Pirttimaa vetäs heti aluksi piippu-hyllyltä hemmetin buleilla tsyrkkauruilla kaikille meille tutun biisin, "Niin gimis on Stadi". Minua rupesi vähän jo griinattaa, ajattelin onneksi tuli lähdettyä, näitä ei kuule aina. Kaltsin pappi Esa Siljamäki bamlas Stadiksi koko pippalot, kutsui jengin tervetulleeksi ja kertoi äskeisen Veikko Lehmuksela Ässä-rykmentissä palvelleen biisin syntyä sodanaikana rintamalla 1941 tammikuussa.

Seuraavaksi Jussi Raittinen bamlaa ja skulaa sgittalla muutamia stygejä, tuli sieltä myös "tonnin-stiflat", jengi taputti pitkään ja rupesi lämpeämään esityksestä. Seuraavaksi astui alttarille Stadilainen Skoude, Jukka Riikonen joka bamlas omaa sanomaansa, jengi griinas ja höhötteli ylipitkillä sitseillä, jonka jälkeen Skoude jammaili Blues-Jazz tyylistä musaa. Styrkka oli aivan täysi, lavalle asteli kuoro "Ruuhkis" jossa näkyi olevan monta tuttua TV-toimittajaa mukana, joita säesti pianolla Pirjo Bergström. Seuraavaksi tuli alttarille Hertsikan friidu, Eva Polttila joka muisteli menneitä, kun muuttivat Hertsikaan -56. Lopuksi tuli virsien vuoro, jolloinka vilkaisin friiduani ja ajattelin, kuis pimu nyt tän mun kanssa hoilaa, (hyvin meni).

 Totuuden henki 484/475

Totuuden Henki, leedaa ny meitä,
ku tsögataan täs, valkeuden teitä.
Duuneissa styyraa, meitä älä heitä.
Boltsimme siunaa.

Kaikessa näytä, handunjälki Luojan.
Mahtavan, fiksun, kaiken nastan suojan.
Kristuksen luokse, fiiiksen tuojan,
leedaa Sä meitä.

Kristus sä tiemme, tuikku hjärtassamme.
Tsaanssimme ainoo, stydi totuutemme.
Armos sä Jesse, stikkaa voimaksemme.
Nyyaks tee meidät.

Anna nyt Kristus, suulikses Sun skriinaa.
Anna sen meitä, Faijan himaan leedaa.
Jos joku häikkä, meitä käy nyt piinaan,
finnaamaan jeesaa.

Seuraavaksi todisteltiin yhdessä, Papin johdolla ja rukoiltiin

Isä meidän

Haloo, Sä meidän Faija, ku budjaat pilvies päällä.
Pyhä on sun nimes. Tulis vaan sun valtakuntas.
Ja kävi just, ku oot kelannu, niin maas ku taivaaski.
Ja roudaisit meille tänkinpäiväisen portsuunan.
Ja feidaisit meidän mokat.
Ku eihän mekään kaivella jygejä, mitä frendit on meille duunannu.
Ja ei mitään houkutuksii, pliis!
Vaan jeesaa meidät pahasta.
Sunhan tää hela hoito on:
Ja haba ja gloria aina ja aina vaan.
Ja tää on sale.
Aamn

Lopuksi vedettiin viel, tämä biisi

Mä silmät luon ylös taivaaseen 490/477

Mä öögat vendaan nyt pilvein taa.
Ja yhteen handuni duunaan.
Sua Faija, frendi sä skidien,
mä kybäl takkaan ja pokkaan.

On kliffa käydä sua diggaamaan.
Ja sen mä glaiduna teenkin.
Ei sulta snadeinkaan jemmaan jää.
Vaan tsiigaat kans skyfeimpäänkin.

Hei, thänksit siit sulle, mitä luot.
Niin paljon gutaa sus riittää.
Ja aina nyyaa ja glaiduu tuot,
ei oo must kaikesta kiittään.

Mä heinä oonhan sun pitskuills,
ja varten taivasta luotu.
Mä budjaan, kerran viel mestoillas,
näin mulle kättelys suotu.

Mä messis sun, Faija, suojaa saan,
ku Henkes styrkal mua jeesaa.
Sä leedaa mut kauas, pilvein taa.
Mä sinne ainiaaks stannaan.

Pippalot oli ohi ja singrattiin vek, sekä mennessä stikattiin dörtsin vieressä oleviin lodjuihin kolehti, millä jeesataan kulmien kundeja ja friiduja.

Stygien eli virsien tekstin on slangintanut
Erkki Johannes Kauhanen

Markku Poutanen