Kuva copy©Kiffen/Nouseva
60°13'35.57"P 24°54'10.27"I Tälle paikalle rakensi hirsirakenteisen ampumarata Paviljongin Kiffen 1924. Rakennus oli kaksikerroksinen. Sinisestä suklaasta tuttu Karl Fazer joka harrasti ampumista, järjesti rahoituksen, kun Kiffen omisti Haagan ampumaradan. Rakennuksen ympäristö oli raivattu jokseenkin aika avonaiseksi, sekä alue oli eteläpuolelta aidattuna, mistä johti sisäänkäynti alueelle. Paviljongin pääsisäänkäynti oli kyllä pohjoisen puolelta terassin kautta se oli kuudella kattotolpalla rakennetun laaja avonainen terassi ampumaradan suuntaan. Terassi katoksen yläpuolella oli pienempi katettu näköala paikka. Paviljongin välittömässä läheisyydessä, edessä oli rakennettu ampujille kivillä pengerretty tasanne joka laskeutui itään päin portaittain kaksikin kertaa. Ampumatasanteen vasen laita oli nykyisen Eliel Saarisentien korkeimmalla kohdalla ja jatkui noin sata metriä nykyistä Pirkkolan-tien suuntaan laskeutuen. Leveyttä tällä tasanteella oli kymmenen metriä ja pituutta lähes sata metriä. Tällä paikalla mahtui ampumaan melkein sata miestä kerralla. Tämän tasanteen sekä paviljongin välissä oli neljä erillistä tuomaritornia ampujien takana ja tornien edessä alapuolella oli katsojille köysillä eristetty alue.
Ampumaradan näyttöalueita pohjoisella suo aukealla oli kaikkiaan neljä kappaletta 25-metrin pistooli radasta aina 300-metrin kivääri rataan saakka, joka sijaitsi jokseenkin (Haaga/kartta no:8) kohdalla. Kiffenin jälkeen Haagan Suojeluskunta piti majaa käytössään aina Marraskuussa 1944v saakka, jonka jälkeen kaikki lakkautettiin Suomessa eduskunnan säätämällä lailla.
Paviljongi siirtyi tämän jälkeen Helsingin kaupungin omistukseen.
Kaupunki vuokrasi Paviljongin Helsingin latu ry:le ja ylläpidosta vastasi Haagan latukerho, joka perustettiin 1959. Näitä majoja oli useampia ympäri Helsinkiä, kuten lähellä sijaitsevat Haltian sekä Maunulan hiihtomaja (Haaga/kartta no:13), minne Helsingin Latu siirsi toimintansa Haagan majan lakkautuksen myötä myöhemmin joskus 60-luvun lopussa. Majalla perheet kokoontuivat ulkoillessaan ja huolsivat voitelemalla Thalian aukiolla sijaitsevasta Rakeesta ostetuilla Rex-merkkisellä voiteilla, sekä käyttivät majan pihalla olevaa suksien tervaus palveluita. Suksimerkkejä olivat yleisempiä Järviset, Karhut sekä Lampiset joita myös "lima-laudoiksi" kutsuttiin. Yleisimmät siteet siihen aikaan olivat rotanloukut sekä Voitto-siteet.
Terva tuoksui pihalla ja kuuma mehu maistui aina pienessä kahviossa. Palvelusta vastasivat Abrahamssonit, jotka asuivat myös majassa. Siihen aikaan 50-60-luvulla oli erilaisia kansanhiihtoja ja niitä suorittaessaan latu-kortit leimattiin näissä hiihtomajoissa. Hiihtomajan lakkautuessaan Haagasta maja sai taas uuden isännän nyt Helsingin kaupungin nuorisotoiminnan moottorikerhon joka toimi aiemmin lautarakenteisessa rakennuksessa (kartta no: 23) kohdalla. Moottorikerho jäi siten viimeiseksi majassa toimineeksi järjestöksi joka siirtyi 70-luvun vaihteessa Maunulan nuorisokerhon tiloihin. Majan toiminta loppui ja oli tyhjillään muutaman vuoden ennen kuin lopullisesti koki kohtalonsa palaessaan maan tasalle vuonna 1974.
Nykyisin tällä paikalla toimii Marjatta koulu.
Teksti: Markku Poutanen
Lähdeaineisto; Pohjois-Haaga seura, sekä Kiffenin historia. |
