1958
Kuva
Elokuvateatteri Kino-Haaga "Kinis"

Kino-Haaga 1955. Kuva-copy©H.K.M/nouseva

60°13'19.89"P  24°54'16.95"  Linnaleirinaukio, Huovitien 3


KINO-HAAGA

Tänne Linnaleirinaukiolle, Huovitielle talo valmistui 1955. Silloin tämä KINO HAAGA aloitti toiminnan 29.07.1956 joka kesti vuoteen 1971. Tämän jälkeen omistajanvaihdoksen takia elokuvateatteri jatkoi toimintaan uudella nimellä, ARITA 27.08.1971 - 1983. Tämän jälkeen Haagassa elokuvateatteri toiminta loppui ja tilat muuttuivat liiketilaksi.

Kino Haagassa ei pelkästään käyty katsomassa elokuvia. Teatteri salilla järjestettiin eri juhlia. Urheiluseurat ja eri järjestöjen kuten Pohjois-Haaga seura pitivät siellä joulujuhlia. Jätepaperin keräily piste oli myös elokuvateatterin tiloissa heti 1957 ja vielä 60-luvulla. Näitä keräilypisteitä oli muuallakin Haagassa, kuten yksi oli Thalian aukiolla.


Markku Poutanen muistelee;

-Kinis leffassa käytiin melkein kerran viikkoon 50 -60 luvulla. Mentiin useasti piha kavereiden kanssa yhdessä. Meitä oli iso jengi, jokin 10 -15 poikaa ja muutama friidu. Jokainen oli saanut himasta leffa rahat, oliko se maksanut yhden markan, en muista. Tietysti Pekka ja Pätkä elokuvat käytiin kaikki katsomassa. Ne oli silloin lasten suosikki elokuvia piirrettyjen lisäksi.

-Sen jälkeen oli Tarzan leffojen vuoro Wau! Kaikki mitä näytettiin, piti nähdä. Muistan hyvin yhden Tarzan ja poika elokuvan kun käytiin katsomassa. Istuttiin Häkkisen Kissen kanssa vierekkäin. Naureskeltiin ja popsittiin Kis-Kis karkkeja pussista, molemmilla oli omat pussit. Oltiin innoissaan kun leffa alkoi ja sametti verhot aukesivat sivuille. Jännitys oli huipussaan. Siihen aikaan elokuvat oli mustavalkoisia, ei haitannut. Tarzan Johnny Weissmuller oli viidakossa reissussa ja ulvoi puunoksalla Tarzan huutoaan. Välillä flengaili viidakossa ja tsimmaili jossain. Weissmuller oli paras Tarzan.

-Silloin siinä tuli paha tilanne, kun Tarzanin poika oli kusessa. Isot mustat tarantella hämähäkit sitä piirittivät ja lähestyi poikaa. Silloin Kisse rupesi itkemään kesken jännän kohtauksen. Lohdutin Kissee ja otin hänet kainalooni. Kisse oli todella herkkä ja tunteellinen kaveri. Sanoin Kisselle, kyllä Tarzan kuulee avunhuudon ja kerkeää pojan pelastamaan. Tarzan ulvoi huutoaan ja lähti flengaa lianeissa pojan luo. Jännitys kohosi ja jättiläishämähäkit oli enää vain metrin päässä.  Tartzan hyppäsi oksalta ja kaappasi pojan kainaloonsa. Kisse kurkki minun kainalon alta, kun Tartzan hätisti möröt Nevadaan. Kaikki oli hyvin, sanoin -Kisse huokasi ja jatkoi karkkien popsimista. Vilkaisi samalla minua ja sanoi, voi jummi-jammi kun oli jännä kohta. Tämän leffan kun Kisse oli nähnyt, halusi olla aina Tarzanin poika. Siihen aikaan käytiin paljon Pirkolan Plotilla uimassa. Jokaisella oli Tarzan tsimmarit jalassa. Kisse halusi olla aina kusessa jota me muut pelastettiin.

-Myöhemmin leffa suosikit muuttuivat. Tuli komediat, lännenelokuvat ja jännärit kuvioihin. Nämä seuraavat olivat kovaa huutoa nuorison keskuudessa. -Jerry Lewis ja Dean Martinin, Tony Curtis, Clint Eastwood ja James Bond temppuja unohtamattakaan. Muutenkin saatettiin sadepäivinä mennä istuskelemaan, kun nuorisopaikkoja oli vähän siihen aikaan Haagassa. Ekat friidu kokemukset saattoi olla leffan takarivissä. Päästiin kokeilemaan sekstaus taitoja. Teatteri saattoi olla ihan tyhjä, mutta takarivi oli täynnä nuorisoa. Oikein kun päästiin alkuun, katsottiin leffa kahteen kertaan peräkkäin.

-Siihen aikaan oli teattereissa kymmenen leiman lippu. Ostit lipun, niin sait samalla leima kortin. Sen kun sai täyteen leimoja, niin pääsi sillä elokuviin. Useasti kun oltiin vähissä rahoissa tai rahattomia niin norkoiltiin ja pummattiin ihmisiltä leimoja. Joskus oltiin jopa ulkona vastassa kohteliaasti, että joku ottaisi kortin leimattavaksi. Sisältä henkilökunta meitä hätisteli joskus, kun oppivat huomaamaan poikien kikan. KINO HAAGA muuttui nimensä - KINO ARITA ja lopullisesti sulki ovensa 1983.

KINO-HAAGA  / ARITA sisääntulo 2000-luvulla.

------

Haagassa ensimmäinen elokuvateatteri toiminta alkoi Etelä-Haagan puolella Steniuksentie 11.  Liikemies A. Taiminen perusti Haagan ensimmäisen elokuvateatterin KINO HAAGA (Hämeen linnanväylä - Rantaradan penger, Iso Kiertotie). Toiminta oli lyhyt aikainen joka alkoi 1924 ja kesti vain vuoteen 1926 vanhassa puutalossa.

Haagan seuraava elokuvateatteri oli Etelä-Haagassa toiminut Bio CIT-CAT 1936 - 30.4.1957. Tämä teatteri mainitaan jossain nimellä "KIT-CAT", osoite on kuitenkin sama.


Vesa Matti Loiri muistelee;

- Kymmenen ikäisenä tienasimme tupakka- ja leffarahoja kaverini kanssa keräämällä Huopalahdesta osmankäämiä, joita myimme 20 pennillä Ruskeasuon ja Etelä-Haagan rouville. Minä olin puhemiehenä ja kaveri kantajana. Myöhemmin huomasimme, että niistä sai jopa 50 penniä kappaleelta. Viikkorahoilla olisi päässyt vain kerran viikossa elokuviin, mutta osmankäämillä pääsimme joka päivä leffaan, ja saimme vetää vielä röökiäkin. Röökiä poltettiin salaa metsässä.

- Yksi noihin aikoihin vaikutuksen tehnyt elokuva oli Kierreportaat (1945). Sitä esitettiin Kit-Kat Haagassa, joka oli omakotitaloon tehty teatteri ja sijaitsi puolentoista kilometrin päässä kotoa. Olin hyvissä väleissä omistajan kanssa ja pääsin sinne toisinaan ilmaiseksi sisään, kun tein pikku töitä. Kierreportaat katsoin moneen kertaan. Se pyöri kesällä: mennessä oli vielä valoisaa, mutta palatessa hämärsi ja piti juosta koko matka kotiin asti. Se oli sellaista tykkitietä, sillä Haaga oli aika metsää niihin aikoihin. teksti, Suomen elokuva-arkisto.


Huopalahdessa asunut 1940 -1957 Teo muistelee;

-Bio Cit-Kat sijaitsi Steniuksentien korkeimmalla kohdalla, todennäköisesti n:o 11. Äitini ja siskoni veivät minua katsomaan mm. Walt Disneyn Bambia ja Kippari Kallea. Myös Kauniin Veeran (1950) katselin Cit-Katissa. Kino Haaga taas valmistui Pohjois Haagan uuteen rakennukseen Huovitiellä. Siellä kävin teini-ikäisenä 1950 luvulla jo itsenäisesti ja se oli nykyaikainen elokuvateatteri. Esimerkiksi cinemascope tai agascope formaatit voitiin ajaa laajakankaalle.


Ilkka Leskelä muistelee;

-aikana ennen television yleistymistä kinotekniikkaa käytettiin vähän siellä sun täällä. Mm. Haagan Ty:n talolla näytettiin 1950-luvulla filmejä (lastenfilmejä ja raittiusfilmejä). Muitakin sen aikaisia valistusfilmejä saatettiin näyttää myös yhdistykset ja ehkä kirkkokin pyörittelivät filmejä, esim. kerhoissaan, omilla tai laina- tai vuokravehkeillä.


Ennen elokuvaa piti katsoa valistusfilmejä.

Näissä "pakollisissa filmeissä" neuvottiin esimerkiksi kuinka toimia liikenteessä, miten välttää tuberkuloosi tai mitä haittaa alkoholin käytöstä on. Elokuvateatterit näyttivät näitä yleishyödyllisiä filmejä, koska ne saivat silloin alennuksen huviverosta ja pystyivät pitämään lippujen hinnat katsojien kukkarolle sopivina. Nuoriso saattoi istua elokuvissa useina iltoina viikossa, mikäli kukkaro sen salli.

Elokuvateattereita oli 50-luvulla lähes joka paikkakunnalla. Suomessa oli olympiavuonna 550 elokuvateatteria. Olympiavuonna Suomessa sai ensi-iltansa 400 elokuvaa, joista suurin osa oli amerikkalaisia. Myös oma elokuvatuotanto kukoisti, sillä väkilukuun suhteutettuna Suomessa valmistettiin vuonna 1952 eniten elokuvia koko maailmassa: 26 elokuvaa. Nykyisin ei enää esitetä valistusfilmejä, vaan mainoksia. Näin ovat ajat muuttuneet. 
.

Keräilen lisää tarinaa tai muistoja tästä ota yhteyttä, nouseva (at) gmail . com

 
1958