1958
Kuva
Pohjois-Haagan ostoskeskus "Ostari" sekä Haagan nuorisokerho "Räkälä"

Kuva, Helsingin kaupunginmuseo 1964.

60°13'46.51"P  24°53'45.77"I

Pohjois-Haagan Ostoskeskus Näyttelijäntie 14 kohdalle ja Ida Aalbergintien kulmaan sai alkunsa kun arkkitehti Airi Seikkala-Viertokangas aloitti suunnittelun 1956 ja Urakoitsija Rakennustoimisto Juho L. Aalto lopullisesti sen toteutti 1957. Lähiöostoskeskuksista Helsingissä Pohjois-Haaga oli ensimmäinen. Suunnitelmissa 1956 C-osaan oli liitetty myös elokuvateatteri joka julkisivukuvissa oli nähtävissä RIO KINO nimikyltti, mutta 1959 päivätyissä piirustuksissa elokuvateatteria ei enää ole. Piirustuksissa on sijoitettu PYP-pankki, myymälätila, lastenpukimo, länsipäädyssä oli Valion baari ja Elannon pikamyymälä. Vuoden 1958 alkuun mennessä viimeisetkin liiketilat olivat käytössä.

Ennen ostarin työmaata siinä kohdalla oli kalliota, kuusimetsää sekä iso vesilätäkkö jonka maastokin antaa ymmärtää ostoskeskuksen takaosasta, johon vesi oli kerääntynyt laajalle alalle. Tämä oli meidän nassikoiden pulikointipaikka 1956-57, missä itse tehdyillä lautoilla seilattiin työmaa alueella sekä joskus myös kastuttiin. Mieleeni on myös jäänyt vaskikäärmeet joita aina tavattiin paljon tällä paikalla, kuten myös Adolf Lindforsin tien vieressä olevalla silloisella suo-alueella joka nykyisin kulkee nimellä Runar Schildtin puistona. Alueen puuston raivauksen yhteydessä sai moni asukas sieltä joulukuusen kotiinsa.

Rakentaminen aloitettiin 1957.
Samana vuonna -57 kun Helsingin Hakaniemessä aloitti Haka-kerho "Kippola" toimintansa ja oli pääkaupungin ensimmäinen kunnallinen nuorisokahvila. Pohjois-Haagan ostarin rakennuksen valmistuttua toisesta kerroksesta nuoriso sai myös oman Haagan nuorisokerhon 1959, joka kulki nuorison keskuudessa nimellä "Räkälä". Tämä kerho oli toinen Helsingin nuorisokahvila ennen Maunulan "Lärvätsaloa" ym, kerhoja. Haagan nuorisokahvilassa oli parhaimpina iltoina 200-300 nuorta.

Liiketiloja ostarilla
Elannon pikamyymälä, joita oli nyt Pohjois-Haagassa yhteensä 12-myymälää, siintäkö on lähtöisin sanonta (levisi kuin Elanto), epäilen että Haagasta. Kerhon alapuolella kulmauksessa oli Pajusen myymälä jonka vieressä oli muistaakseni kukkakauppa. Muita puoteja ostarilla oli, suutari, rohdoskauppa, kampaamo, pesula, lahjatavaraliike sekä aika alussa myös suosittu "Rasti-baari" nykyisen R-kioskin paikalla. Järjestystä ostoskeskuksen alueella valvoi 60-luvulla siviilipukuinen poliisi joka sai nuorison keskuudessa nimen "Kultainen keskitie", jonka hän muisti aina mainita. Mukava "Sini-vuokko" sinänsä. Kellarikerroksessa oli myös nuorisotyökeskuksen tilaa, missä bändit sekä artistit saivat treenata.

Nuorisokulttuuri koki murroskautta
Rock `N` Roll teki tulemista Suomeen Elviksen ym, idolien myötä. Tästä mainittakoon; Elvis Presleyn innoittamassa rock’n’roll-laulukilpailussa Helsingin Työväentalolla keväällä 1957 haettiin ”Suomen Elvis Presley –tyyppiä" jonka voitti selällään soittava helsinkiläinen Lars ”Heruli” Herrmann. Ennakkosuosikki oli pulisonkien takia Simo Pennilä, tämä kuvaa hyvin sen aikaista nuorisoa ja Haagassa nämä Elvis-pulisongin mitat täytti täydellisesti vain "Cassu" Wickman. Pohjois-Haagan ostarin kellarissa treenanneista bändeistä mainittakoon; Rattle Sound Fiveen, The Coyotes, Rogues, Rusters, The Swaggers, Häkäpönttö, Hullujussi ym.. ja myös Hurriganes aloitteli siellä. Ostarin kellarista ovat myös lähteneet sellaiset nimet kuin Arto Sotavalta, Cisse Häkkinen ja Dave Lindholm.

Nuorisokahvilan jäsenkortti oli 50 penniä/vuosi, ikäraja 15 – 21 vuotta ja kerho sulkeutui yleensä iltaisin klo:22.00. Sen jälkeen nuoriso kokoontui yleensä NOUSEVALLA tai Emon nakkikioskilla. "Räkälässä" tupakointi oli rajoitettu rappukäytävään tanssisalin päädystä menevään portaikkoon. Tulo-aulan alatasanteella oli myös PoHu;n veikkauspiste jossa Dennis "Denkku" Forssel otti siinä useasti veikkauksia vastaan Per "Pärre" Andberg kanssa.

Nuorisokahvila oli suurille ikäluokille hyvinkin tärkeä ajanvietepaikka; oli Englanninkielen kerhoa, koritöiden ja mosaiikki kursseja, retkeilyjaosta, shakki sekä koronan peluuta ja musiikin kuuntelua sekä tietysti bändi illat. Kerho isäntänä toimi alussa koulutusohjaaja Eino "Eikka" Smolander, joka oli hyvin pidetty isäntä. Eikka siirtyi tämän jälkeen kaupungin moottorikerhon vetäjäksi vanhan messuhallin tiloihin, sekä kesä aikaan Haagan harjoitusradalle "Unskin" kanssa (Haaga-kartta 1958 no:23) jossa hän veti nuorisolle suunnattua moottorikerhoa ja opetti liikennekasvatuksessa. Ohjaajan vaihto oli 1967 ja "Räkälä" vetäjäksi tuli Antti Färling.

Ostarin yläkerran kerhossa toimi heti alussa myös lapsille järjestetty pyhäkoulu sunnuntaipäivisin. Ostoskeskuksella oli Haagalaisille todella keskeinen merkitys lähiöelämässä ja alkuaikoina sitä elävöitti myös pihalla oleva pieni suihkulähde.

Teksti;Markku Poutanen
Lähteet; Helsingin kaupunginmuseo

 
1958